Mitä luppakorvien välissä tapahtuu?

Koiran älykkyys on mielenkiintoinen asia. Kuinka paljon sitä loppujen lopuksi on? Missä kulkee ehdollistumisen ja älykkyyden raja, vai onko ehdollistuminen älykkyyttä? Koira ei ehkä kuulu älykkyysosamäärältään eläinkunnan huippuihin, mutta kärkisijoja se varmasti pitelee apinan, delfiinin, sian ja valaan jälkeen.

Älykkyyteen liittyy kiinteästi tietoisuus. Sanotaan, että ihminen on ainoa “eläin”, joka tiedostaa oman olemassaolonsa. Tietoisuus muodostuu ajattelusta ja kielestä. Millainen on koiran tietoisuus? Koiran tietoisuus rajoittunee tietoisuuteen ympäristöstä. Koira oppii kokemuksen kautta asioita ympäristöstään ja toimii kokemuksen tuoman tietoisuuden sekä viettien ohjaamana. Koiran älykkyyden voisi sanoa siis perustuvan oppimiseen ja sitä kautta muistiin. Koiran itsetietoisuuden puuttumisesta johtuen koira ei tunnista omaa peilikuvaansa itsekseen. Mielenkiintoista on, että vaikka ihmistä on pidetty ainoana tietoisuuden omaavana olentona, viimeisimpien tutkimusten mukaan delfiinit ovat peili-kokeissa osoittaneet selkeästi omaavansa tietoisuuden itsestään (Pälikko: Kehitysopin kulisseissa).

Koiran kouluttaminen on helppoa siksi, että se ajattelee lähes aina ruokaa. Ja toisekseen siksi, että koira kunnioittaa laumanjohtajaansa ja ei mielellään tee itse päätöksiä.

Muistelen kuulleeni, että koira ymmärtää noin 50 sanaa ihmisen puheesta. Tämä pitää varmasti paikkansa, sillä monesti koira yllättää omistajansa ymmärryksellään! Vaikka koira ja ihminen puhuvat eri kieltä, he voivat oppia ymmärtämään toisiaan yhdessä olemalla. Pelkästään koiran ei pidä opetella ihmisen kielen sanoja, vaan ihmisen pitää vastaavasti opetella koiran kielen merkityksiä. Koiran katse voi kertoa enemmän kuin tuhat ihmisen sanaa.

Kommentoi kirjoitusta