Tosi tuhma

Ei siitä ole paljonkaan aikaa, kun kirjoitin Tessan tulleen niin kiltiksi ja tottelevaiseksi. Tämä illuusio kesti tasan äskeiseen lenkkiin asti, jolloin totuus iski vasten kasvoja pidellessäni kaikin voimin hihnassa riuhtovaa Tessaa ja katsellessani kuinka rotikka täydellisesti emäntäänsä seuraten ohitti meidät.

Tessan huomion saaminen tuntui miltei mahdottomalta kyseisessä ohitustilanteessa. Jo pelkkä hihnassa kävelykin tuntui olevan taas yhtä vetämistä. Viime aikoina Tessa on saanut olla niin paljon vapaana lenkillä, että hihnakäyttäytyminen alkaa jo unohtua. Tottelevaisuusharjoituksia ollaan tehty ties millon viimeksi. Aivan liian monta kertaa joutui äsken lenkillä sanomaan Tessalle, että “tosi tuhma”. Sitä on vaan ollut tuudittautuneena siihen ajatukseen, että Tessa osaa jo kaiken tarpeellisen.

Ei auta muu kuin ottaa taas järeät aseet käyttöön, eli lenkille lihapullat taskuun sekä paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Äskeisen lenkin jälkeen ei voinut muuta kuin lohduttautua ajatuksella: “no ainakaan se ei hauku”.

Kommentoi kirjoitusta